Kevättä ilmassa

Tänään pyrytti ulkona lunta kuin keskitalvella ja päivä oli harmaa. Vaikka rakastan kunnon lumimyräkkää ja pakkasilmoja, saisi tämä talven ja kevään välinen "ollakko vai eikö olla" vaihe olla jo ohi. Kevät tänne ja pian, kiitos! Tämänpä takia keskityin tänään vihreään: vihreää teetä vihreästä kupista.

Ystävät antoivat viime vuonna jokusen chilin taimen ja ne ovat alkaneet jälleen vihertää kunnolla tuottaen satoa pimeän talven jälkeen.

Ylhäällä myös kuva viikonlopun superihanastahienostamahtavasta löydöstä: neljä retro-purkkia kirpputorilta ja vain parilla eurolla kipale. Lapsuuden kodissa tämmöisessä purkissa säilytettiin konetiskiainetta. Muistan aina ihailleeni purnukan upeita kuvioita hartaudella. Nyt minulla on niitä neljä!

Otso-katti ja nokkosvohveleita

Meillä on ollut katti talossa jo noin kolmen viikon ajan. Otso muutti meille Mesy:stä ja on kiehnännyt itsensä minun sydämeeni aikamoisella vauhdilla (mikä ei nyt sinänsä ollut kovin vaikeaa, sillä olen halunnut kissan omakseni jo pidemmän aikaa (eli pikkutytöstä lähtien ...:))

Otso-killi on aikamoinen herrasmies. Käyttäytyy hyvin, ei raavi, tuhoa huonekaluja tai tee mitään kissoihin liitettyjä paheita lukuunottamatta yhtä poikkeusta. Meillä on nimittäin olohuoneessamme avotakka, joka kiinnostaa kovasti. Otso onkin käynyt nuohoamassa takkaa tulipesässä ja piipussa, vaikka tukimme takan suuaukon levyllä. Tästä merkkinä on yleensä ollut poissa paikaltaan oleva levy, mustat tassunjäljet lattialla ja nokinen turkki, minkä on huomannut vasta kattia silitettäessä, sillä Otso on melkein kokonaan musta. Kissoilla on aika näppärät tassut! Tämän takia takkamme koki tänään muodonmuutoksen ja sai sisuksensa täyteen tukevasti aseteltuja kauniita koivuklapeja.


Mies puolestaan intoutui taas sunnuntaiaamun kunniaksi kokkailemaan ruhtinaallisen aamiaisen: nokkosvohveleita erinäisten lisukkeiden kera. Paita on onneksi erilainen kuin aiemmin, lieneeköhän Finnwearin 70-luvun mallistoa.

Liinana Tampellan Marjatta Metsovaaran suunnittelema Juhlat-kangas varmaan sekin 70-luvulta peräisin ja sen alla äitini tädin tekemä ja virkkaama pitsilakana (vanha siis sekin).

Otso-kattinen ruoka-ajan jälkeisellä pesullansa.

Hyvää iltaa ja terveisiä Turust!

Viime viikko oli liialloisen vilkasta töiden ja matkojen suhteen. Oli kokousta ja ylimääräisiä hommia sekä perjantaina matka Ouluun. Tämän kaiken lisäksi lauantai oli varattu työpaikan opinto- ja virkistysretkeä varten. Onneksi retki suuntautui Turkuun, mikä sattuu olemaan yksi minun suosikkikaupungeistani Suomen kamaralla.

Turussa on kaikkea ja etenkin siellä on linna. Kävimme siis Turun linnassa, mikä jälleen kerran lumosi olemuksellaan vanhan linnafanaatikon. Jokaisessa kaupungissa (ja miksei vaikkapa jokaisessa pikkukunnassa ja kylässä) pitäisi olla oma linna (mieluiten keskiaikainen)!

Mainiota mummoiluun sopivaa iltapäivää!

Meillä oli tänään mummoilupäivä. Sisko tuli kylään kumppaninsa kanssa ja leivoin sen kunniaksi sitruunaisen hiekkakakun.

Kahvittelimme sen jälkeen miehekkeen mummon vanhoilla posliineilla minun maamoni kirjoman pöytäliinan koristaessa kattausta. Kynttilöiden alusina toimivat leivosvuokaset on dyykattu roskalavalta jonkun mummelin jäämistöstä. Tulppaanit ovat kuitenkin ihan tuoreita; saimme ne vierailta tuliaisina.

Miehellä taasen sama Star Wars-paita mitä on täällä jo aiemmin vilauteltu. Taitaa olla suosikkivaate.

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Hyvää päivää! ...ja jotakin kyläkoulujen puolesta.

Olimme viikonloppuna kastajaisissa, jonka kahvitilaisuus pidettiin lakkautetulla kyläkoululla. Itse aikanani kyläkoulussa opiskelleena tuntui nyt pelkkään järjestö- ja kylätoimintaan tarkoitettu vanha koulurakennus haaskatulta tilaisuudelta tarjota tämän päivän lapsille ihana oppiympäristö. Vai mitä sanotte näistä kuvista?

Kyläkouluja ei saa enää lopettaa! Missä muuallakaan voi käydä koulua keskellä idylliä?

Lopuksi kuvanen kortista, jonka väsäsin kiireessä juhlan sankarille, vauvalle, uusimmasta Deko-lehdestä. Onnea vielä kerran nimen saaneelle juhlakalulle ja tämän perheelle!

Hyvää huomenta / päivää / iltaa maailma!

Tervetuloa Kukka-Maarian omaan tulkintaan maailmasta ja sitä täyttävistä asioista, esineistä ja olioista. Tämän blogin tarkoituksena on saada jotain visuaalista selkeyttä etenkin omaan arkeen kuin myös valokuvaamiseen, taiteen tekoon ja muuhun arkipäivän hohhailuun päiväkirjamaisessa muodossa.

Hyvät huomenet toivotan viikonlopun aamiaiskuvilla.

Tämän kuvan perusteella "Olet sitä mitä syöt"- sanonta kuulostaa hienolta.