perjantai 14. elokuuta 2009

Eksymisiä ylämaalla ja lupaus ottaa kartanluku aina omaksi hommaksi





Vaelsimme myös ylämailla. Tarkoituksena oli mennä katsomaan Euroopan suurinta kanjonia. Hienohan se oli, mutta sitä ennen ehdimme eksyä kahteen kertaan ja kävellä kuuden kilometrin sijaan 30 kilometriä. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun annoin kartanluvun miesten hommaksi (joista kaksi oli vielä entisiä partiolaisia).


Koska minulla oli kaksi numeroa liian isot vaelluskengät (älkää kysykö miksi) ja lyhyemmät jalat sekä otin runsaasti valokuvia, jäin yleensä matkaseuruettani jälkeen. Kartanluku jäi siis herroille. Huutelin kyllä perästä välillä, että "eikö se ole tuonne ja tänne eikä sinne", mutta muu seurue oli niin vakuuttava, että seurailin lampaana tyytyväisenä perässä vääriä reittejä. Retkiseurue näytti satanistien kesäleiriltä mustine huppareineen ja musta takki oli myös minullakin. Ensimmäinen eksyminen ja harhaan kävellyt 16 kilometriä vielä huvittivat oikeasti. Maisemat olivat harharetkilläkin hienot. Norjalaisilla oli mökkejä keskellä ylänkömaita.


Lopulta kanjoni, hurraa! Tässä vaiheessa olin jo kiukkuinen kuin ampiainen eivätkä hienot maisemat oloa parantaneet. Nyt jälkikäteen kaikki tuo jo huvittaa. Todettakoon tässä myös se, että kartta oli aika surkea, netistä tulostettu läipäre. Silti olen aika varma, että minun neuroottisella kartanluvullani eksyminen ei olisi varmaankaan onnistunut eli karttakielto ainakin näille matkaseuralaisille jatkossakin.


Kuu oli jo ehtinyt nousta, kun saavuimme takaisin autolle. Matkan tuotoksena ei ollutkaan uimista, telttailua ja valaita vaan vaellusta, eksymistä, kalliomaalauksia ja huh hellettä. .. mutta oli ainakin erilainen reissu!

We went hiking up in the highlands to see the biggest canyon in Europe, but got lost two times. The six kilometers turned into 30 km thanks to a faulty map and the ones who were reading it (not me). The sights were wonderful but the moon had already risen when we got back to our car.. You might say that I was "a bit" angry at that time. Now the whole adventure just makes me laugh.

So no whales for me since we had to head back home after that day. Maybe next time!.. And I have to add that next time I'll be the one who reads the maps.

3 kommenttia:

  1. Hienot kuvat sekä hieno tarina kaikenkaikkiaan. Never again, vai mitä ;).

    VastaaPoista
  2. Nimittäin siis äijäreissulle ainoana naisena.

    VastaaPoista
  3. noo-o olihan siinä reissussa hauskatkin puolensa :) karttameinigit kylläkin tästä lähin minulle eikä miekkosille

    VastaaPoista